Re: 1970 Hb Stanu malli

[SamiK]

Se oli 7:15 aamulla kun starttasin bensikseltä matkaan. Ajelin susirajan sisäpuolelta 130 tietä 12 tielle asti ja matkalla ei ollut ei minkään sortin hikkaa. Lämmöt pysy paikallaan siellä missä kuuluukin. Hassuna ominaisuutena lämmöissä tuntuu olevan että moottorin, termarin ja syylärin pitää päästä johki symbioosiin jotta systeemi toimii kuin ajatus. Eli lämpöviisari tikkaa 75-85 välia aluksi ja siitä kutistaa ääripäitä lähemmäksi termarin 82'c avautumislämpötilaa kunnes saavuttaa symbioosin ja lukema pysähtyy 78-79'c. Tässä viisari on paikallaan aina niin kauan kunnes symbioosiin tulee rikko jonkun ulkopuolisen muuttujan toimesta. Ei esim kun ajaessa viisari oli paikallaan ollut viitisen minuuttia putkeen, alkoi aurinko paistaa ja lämpötila ulkona selvästi monta astetta lämpimämpi. Alkoi viisari myös nousta ja tikkaamaan 83-76 väliä kunnes taas tasottu 78-79 väliin paikalleen. Sitten aurinko häippäsi ja alkoi tihuttaa vettä eli lämpötila laski. Sama uudelleen 83-76'c saahaus kunnes symbioosi löytyi. Tällä mentiin se melkein 4 tunnin ajo. Kerran pysähdyin hakemaan mehua absilta ja siinä lämmöt tietty nousi 90 tuolle puolle koneen seistessä. Flekti hoiti hommansa ja viisari laski nopeasti takas oikeisiin lukuihin.

Miitissä oli mukavaa ja pulinaa kaikesta taivaan ja maan välistä. Hieman vianhakuakin.

Takaspäin tullessa ajankuluksi aloin tarkastamaan tekemäni säätöjä vuosien takaa. Olihan siellä viilattavaa ihan riittävästi. Enää en seurannut lämpöittaria kovinkaan tiheästi mutta tietokoneen näytöltä sitä väkisin näki että ei se pielessä ole.

[SamiK]

Äsken tarkastin etupyörien laakerivälyksen. Vasemmalla ok. Oikealla selvä välys mikä ei tule mutterin löysyydestä. Purin navan pois ja löin muutamat vekit niin ulomman kuin sisemmän laakerin kohdalle olkavarteen. Tuli senverta napakka että vedin mutterilla navan paikalleen ja säädin laakerin esijännityksen. Tuli hyvä. Levy on todenäköisesti jo vino oikealla puolella. Mutta se ei tunnu ajossa vielä ainakaan joten annan olla.

[SamiK]

Ähelsin tänään vasemman etupyörän laakerin sit kuitenkin yhtä tiukaksi olkavarteen kuin oikeankin käyttäen samaa lyönti ja mutterilla paikalleen metodia. Samalla silmämääräisesti katsoin levyn vinoutta eikä siinä näkynyt mitään. Tosin ei niitä 0.01 vippejä nääkkään silmällä. Breiksit eivät ravista joten eiköhän se ole tällä taputeltu nyt tämä.

Seuraavaksi tarkastin vaihteistoöljyn tason ja sen olllessa ok siirryin ovipahvin irroittamiseen kuskin ovesta. Ovessa kun on avausmekanismissä jousi ollut poikki jo pidemmän aikaa. Kauan sitten ostin metsäraadosta kahvamekanismin herkistelin sen ruostemöykyn ja nyt asensin. Huomaa että se on ollut ruosteessa ja kovasti. Toiminta on öljystä ja herkistelyistä huolimatta aika karhea. Samalla laitoin myös kauan sitten pudonneen vaahtomuovin tilalle liimalla hiukan pinkeämpää vaahtomuovia poistamaan avausmekanismin levyn räminän. Nyt kahva ja lukko kaikkineen toimii kuiten kuuluukin. Hassuna lisäjuttuna avaimen toiminta lukossa jäykistyi myös.



Teekupin kera aloin kokeilemaan lämpömittarin koodausta nykyautojen tapaiseksi. En sitä koodiriviä tietenkään osannut ajatella vaan googlasin että mitä pitää tehdä. Onneksi Arduino on avoimen lähdekoodin tuote niin ihan, aivan kaikki on julki ja voi kysyä. Niin joku jostainpäin maailmaa oli kysynyt täsmälleen sitä mitä itekkin ja joku jostain päin maailmaa oli kirjoittanut koodirivin valmiiksi. Nyt lämpömittari nousee 1/4 kohdalle ja pinkaisee siitä hassusti viisarin verran vaille N n ja pysyy siinä. Miittireissun aikana otin ylös että missä lämpötiloissa moottori seilaa kylmän sään aikana ja tiedän että missä flekti lähtee päälle. Nyt mittari on paikallaan kaiken tämän aikana. Oli koeajolla Biltemaan hassu tunne kun mittari on ja pysyy paikallaan vaikka tiedän että lämpötila heiluu mutta samalla tiedän myös että se heiluu turvallisella alueella.

Joku venttileistä on alkanut naputella taas. Huomasin niitä ennen reissua säätäessäni että lukkomuttereista huolimatta säädöt kiertyvät helpohkosti. Ei taida olla muttereiden työstöpinta ihan suora.
NIin ja tyhjensin paineilmalla vuosikymmenien hiekat eturoiskeläppien takaa. Tuli lapiollinen per puoli.

[SamiK]

Juhannusreissu maaseudulla heitetty. Viivi toimii hienosti. Ei vuotoja mitään. Paitsi nyt sit kardaanin päästä vaihteistosta. Lämpöä tulee ohjaamoon ja lämmöt pysyy moottorissa kurissa. Sade tulee sisään tuulilasin molemmista nurkista vuorotellen.

[SamiK]

Nyton eksynyt auton sellaist omituisuudet että startatessa moottori käyntiin. Lähtee se yleensä käymään todella oudosti. Ikäänkuin se kävisi kahdella ja kolmella pytyllä. Mutta herää jokakerta hetkeksi neljällä jos lupsuttelee kaasua. Ongelma poistuu aina kun starttaa kaksi tai joskus kolme kertaa peräkkäin. Kun kaikki toimii, toimii ne tulevaisuuteen asti. Sitten olen kiinnittänyt huomiota että tyhjäkäynti on noin 1300rpm kuumalla koneella. Se ei ennen ollut noin kova. Niin ja startti osottaa elokuun lopun elkeitä. Jos yöllä on ollut +10 tai alle, pyörittää se hädintuskin moottorin käyntiin. Kuumana pyörii todella nopeasti. Päittäislaakerikin siinä ulvoo. Jarruakin on pitäny painaa muistikuvaa kovempaa.

Tänään paneuduin vikoihin. Terjen vinkistä purin pääsylkän pois tehostimesta. Koventunut tyhjäkäynti ja pedaalin voimakkuuden mahdollinen lisäystarve viittaa kovasti vuotavaan tehostimeen. No vinkistä viisastuneena pääsylkkä sivuun putkia irroittamatta. sen takaa paljastuu jarrunesteellä kyllästetty kumitiiviste. Tiiviste mikä ei tiivisty akseliin enää. Harmittaa kun minun pieetillä hoonaama ja perään vielä koneistamon hoonaama pääsylinteri, itkee jarrunestettä. Todella vähän. Mutta kuitenkin. Taso ei ollut laskenut ollenkaan vuosien seisonnan aikana. Tai jos oli, niin niin vähän etten kiinnittänyt huomiota siihen.


Terje ehdotti ihan hyvää keinoa että liimaisin pääsylinterin tehostimeen. Kattelin tehostimen pintaa juuri tulevan liimatiivisteen kohdalta. Sehän on kaikkea muuta kuin ihan suora. Siitä johtuen naputtelin siihen tiivistearkista ohuen tiivisteen ja liimasin sen molemmin puolin. Annoin liiman tovin kuivua ja siirryin tarkastamaan alustan kuntoa eli ihan vaan perus tsekki. Ei vikoja eikä puutteita. Samalla jatkoin huohotusletkua keskemmälle autoa.


Lopuksi keskityin tuohon käyntihäiriöön. Otin säätöohjelmasta diagnostiikka puolelta esiin eräänlaisen telkkarin mikä näyttää yhtäaikaa kampiakselin ja nokka-akselin antureilta tulevat hampaat viivoina. Käynnistin auton ja molempia viivoja tuli ruudun täydeltä. Ihmettelin näkymää tovin jos kolmannenkin. Että onko ohjelmaa menty tästäkohden muuttamaan sitten edelliskerran kun tätä toimintoa missään tarvitsin. Näkymä oli ikäänkuin nurkinkurin ja ihan outoja määriä viivoja."Vikakoodeja" ei kuitenkaan tule joten molempien antureiden pitäisi toimi. Oire pyllytuntumana olisi juurikin että ajoitus mikä on tässä moottorissa ääritärkeä, menisi startatessa vaan pieleen. Yhdistin sen myös siihen että mitä jos tuo ehtoon puolella oleva startti särisisi kamaluuksia signaalien sekaan. Se voisikin selittää tilannetta. Tilasin jo perjantaina uuden startin, oikealla hammasmäärällä. Siitä huolimatta halusin päästä kiinni vikaan että mitä oikeasti tapahtuu kun startti pyörii.
Ei auttanut kuin valjastaa oskilloskooppi töihin ja kyutkeä se ensiksi mielestäni kampuran signaaliin ja pyöräyttää kone käyntiin. Signaali oli hyvä ja startin tirinää oli mutta ei todellakaan mitään mikä aiheuttaisi mitään ongelmia. Siirryin nokan tunnistimeen. Pyöräytin koneen käyntiin ja katsoin että jaa olenko kampiakselin signaalissa. Vaihdoin mittapään takas aiempaan johtoon ja käynnistin. Molemmissa johdoissa sama kampuran signaali. Toisessa eli nokan johdossa se on vaan rikki. Ongelman syy siis selvisi. Ruisku koitti tahdistua kahteen kertaan tulevaan kampiakselin signaaliin. Eipä ihme että ajoitukset olivat poskellaan.

Riipaisin ecu irti kotiin vietäväksi. Pöydällä sitten sitä tossa kuikuilin ja tosiaan jopa yleismittarilla molempien antureiden signaalijohdoista piipattuna, oli lähes suora yhteys toisiinsa. Säästän teidät elektroniikka sepostukselta. Mutta itse Megasquirt piirilevy ei ollut rikki vaan mun omasta piirilevystä pintaantui taas yksi kätöstys. Kätöstyksen oikaisulla signaalit näyttää nyt tältä:


Eli kaikki kunnossa. Turkoosit palkit ovat kampiakselin rattaan hampaita ja sen puuttuva on rattaasta puuttuva yksi hammas. Nokan ainokainen hammas on tuo vihreä ja kuten näkyy, se tulee joka toisella kampiakselin kierroksella. Viallisena vihreitä viivoja oli lähes sama määrä kuin turkoosejakin.

Käynti oikeasti kuumalla koneella putosi noin 200 kierrosta alemmaksi. Eikä nyt startatessa sekoile lainkaan. Jarrupedaali pehmeni hieman. Vielä en testannut samaa kuin aiemmin että kun painaa jarrua kerralla reilusti ja pitää pedaalin paikallaan niin kasvaako kierrosluku vieläkin.

[SamiK]

Viimeyön sateet löytyi aika pitkälti etujalkatiloista. Tuulilasi vuotaa ihan reippaasti. Lähdin ajelee aamulla töihin ja auto sammu taas kiihdytyskaistan alkuvaiheille. Vettä tulee ku aisaa ja moottori ei käy. Releet pistää vaan PRRRRR. No selvis että yksi johto on heikossa kunnossa tai pinni sökönä ecu liittimessä. Pikasenkin kun siirti johtonippua niin käynti löyty tai ei löytynyt. No ei tule tylsää ei.

[SamiK]

Tämä vkl vierähti aika pitkälti kokonaan Viivin kimpussa. Vaihdoin nokka-akselin erillaiseen hieman mideompaan. Otin vaihteiston vekka ja nostin koneen pois ja kiinnitin sen pukkiin. Ei mitään ihmeellistä tässävaiheessa. Otin tönärit irti, käänsin koneen ylösalaisin ja pyöritin kampiakselia pari kierrosta töniäkseni nostajat alas etteivät ne putoa öljypohjaan. Sitten vaan keppiä ulos ottamaan. Sitten alkoikin ongelmat ja ihmettelyt. Nokka tuli ulos vain 1. sylinterin verran ja törmäsi johonkin vaikka kuinka keplottelin. Lampulla katselin sisään ja niingän se oli että keskimmäinen laakeri nokasta ottaa öljypunpun rattaaseen kiinni. Parit tukipuhelut kehiin ja öljypohjaa irroittamaan. Öljypohjan olin oikonut kun moottoria kasasin viimeeksi ja tiivisteen laittanut tuhdilla liimalla paikalleen. Paitsi jakoketjukopan kohdalta. Siinä käytin vaseliiniä jotta kopan saa irroitettua tiivistettä rikkomatta.
Hakkasin leveätä lastaa tiivistettä pitkin varmasti 45minsaa kunnes pohja viimein plopsahti irti. Tiiviste tietenkin aivan pelkkänä muruna ja liimamössä molemmissa pinnoissa. Sitten öljypumppu irti ja sittehän se kepukka tulikin helposti ulos.

Syynäsin nokkaa vähän tarkemmin ekalla vilkaisulla en nähnyt siinä mitään vikaa. Sitten tarkastin nostajat ja kuinkas ollakkaan, oli 1. sylinterin pakonokan nostajassa rupea. Tarkastin nokan uudelleen ja nii oli ryppyä myös samassa nokassa kuin nostajassakin. Rupea oli vielä niin vähän molemmissa että se oli alkanut ihan vähän aikaa sitten muodostumaan. Harmitti jo nyt ihan riittävästi kun taas on yksi nokkakeppi mulla hajonnut. Mittasin 1 sylinterin pakonokan nousun ja siitä oli lähtenyt ulkomuistista vajaa milli.

Onneksi kaukaa viisaasti olin koneistuttanut nokan mukana yhden sarjan nostimia. laitoin ne paikalleen ja erityisesti kokeilin niiden pyörintää. Kaikki pyörivät ja osa takertaa kun ovat täysin ääriasennossaan. Mutta ei nee sinne asti koskaan menekkään joten ei ongelmaa. Uusi keppi rasvaten asennustahnalla ja syötin sen paikalleen. Meni hienosti paikalleen ja pyörikin nätisti paikallaan ollessaan. Eli eikun ajoittamaan se. Moottori takas oikeinpäin ja pyörtittelemään. Olin laittanut astelevyn jo valmiiksi kampuralle. Nokkakortissa ohjeena on että 1.7mm nostaja noussut YKK s sa. Keinuvipusihteen ollessa 1.5 niin venttiilin olisi tällöin oltava auki 2.55mm. Ajoitin kepin siten että venttiili on auki 2.55-2.6mm. Pyöritin sitä pari kertaa ympärikin. Asensin ketjukiristimen ja tarkastin ajoituksen sekä laitoin nokkapyörän pulttiin tehokasta liimaa ja kiristin sen momenttiin reippaaseen.

Putsasin tiivistepinnat öljypohjasta ja lohkosta sekä pesin tiivistemuhjut pois. Olin paripäivää pehmentänyt öp tiivistettä vesiämpärissä lilluttaen. Siitä huolimatta se oli hyvin kova ja halki muutenkin jakopään pultin silmukasta. Olin levittänyt liiman lohkoon ja tälläsin tiivistettä paikalleen. Sepä sitten päätti revetä kokonaan poikki ja juuri jakokopan kohdalta. Ei auttanut kuin laittaa nyt siihenkin kohtaan liimaa ja reilusti vielä. Jätin kopan kuivumaan yöksi

Tänään aamulla sitten jälkikiristin kaikki pultit öljypohjasta ja jumppasin koneen takas paikalleen ja askin perään. Varmistin moottoriohjaimesta että johdot ovat oikein ja kaasupedaali toimii. Seuraavaksi tarjosin avainta.

Kone ärjäsi välittömästi käyntiin huomattavasti vihasemmalla nuotilla.Se kävi päin prinkkalaa mutta kun nokan sisäänajo alkaa samantien starttauksesta niin huudatin konetta sen 20min ja samalla koitin etsiä ja ymmärtää käynnin sekavuutta. Sammutin mmoottorin ja huomasin lattialla järven. Onneksi se oli glykolia kiristämättä jääneestä alavesiletkuklemmarista. Lämmöt pysyivät hienosti kurissa eikä mitään muuta ongelmaa eikä vuotoja. Käynti ei vaan ole kunnossa. Röveltää ja pari kertaa napsautti putkessakin. Otin venttiilikopan auki ja tarkastin venttiilien säädöt. Yksikään ei kantanut mutta osa oli löysällä. Säädin ne uudelleen ja käynnistin koneen taas. Edelleen sama ongelma. Käy vajailla siten että 1 sylinterin pakosarjan kanava on selvästi kylmempi kuin muut. Säädöissä ei tunnu olevan mitään vaikutusta mihinkään. Eri säätökokeilujen jälkeen koitin lisätä vaan bensaa vaikka seokset näyttivät toista. Sepäs kummasti tasoitti tilannetta. Kone silti käy ihan väärin ja röveltää. Säätöjen vaikutuskiun on edelleen pientä.

Siivosin ja lähdin kotiin.

[SamiK]

Kävin tossa viikolla tarkistamassa ajoituksen kun käynnin sekoilu tuntui juuri sellaiselta että ajoitus olisi liian ärjy. Harmitti vaan etukäteen se että öljypohjan tiiviste mikä meni poikki asennuksen yhteydessä oli poikki juuri ketjukopan kohdalta.
No koppa irti ja mattoveitsellä sivalsin kopan irti tiivisteestä ja liimasta. Tarkastin ajoituksen ja se oli kääntynyt hieman loppukiristyksen aikana ollen 2.8mm imuventtiili auki yläkuolokohdassa. Ohjearvohan nokkakortin mukaan on 2.5mm. Vinkkien perusteella tarkastin myös pakoventtiilin aukiolon samaan aikaan. Sehän oli yli 3mm auki kun imuventtiili oli 2.8mm. Eihän se näinpäin kuulu mennä. Ihana fiilis kun tajuaa että nokkakortin ohjearvo on päin prinkkalaa. Tarkastin samalla heittokellolla että keinuvipusuhde on 1.5.

Heittokellon avulla seuraavaksi arvuuttelin että mikä imuventtiilin nousu olisi sellainen että pakoventtiili olisi nyt vähemmän auki kuin imunen. Nokkien ramppi on vaan aika jyrkkä juuri tälläkohtaa joten päädyin toistaiseksi arvoon 3.1mm/1.6mm.

Nytkun ei ole enää tiivistettä jakoketjukopan ja öljypojan väliin. Laitoin siihen paksulti liimaa. Muutaman tunnin kasauksen jälkeen kävin käynnistämässä moottoria ja se kävikin huomattavasti eritavoin kuin ennen. Jopa neljällä sylinterillä. Kunhan kierrokset pysyivät yli 1500 rpm. Alle tuon yksi tai kaksi sylinteriä putoaa heti pois päältä.
Jostainsyystä sekventaalinen ruiskutus ei toimi ollenkaan vaan moottori prötää minkä ehtii. Sen kun pudottaa pois niin käynti löytyy. Ilman sekventaalisuutta, ei seoksen ryöstelyä tule saamaan koskaan aisoihin. Jotenka sekventaalisen toiminnan puute pitää saada myös selville. Tiivistepalko jakoketjukopan ja öljypohjanvälissä oli hetken aikaa tiivis. Sen jälkeen öljyä tuli ulos norona.

Seuraavalla kerralla kun meen pajottamaan. Ajoitan nokkaa kahdella kellolla yhtäaikaa että nään sellaisen passelin ajoituksen helpommin kuin yhdellä kellolla vaihdellen ja mittavirhettä kasvattaen. Samalla teen Aarnekärpäsen myymästä harmaapintaisesta tiivistelevystä nyt muotoon naputellun tiivisteen siihen jakoketjukopan alle. Toki liimaa vain toiselle puolelle.

[SamiK]

Neljä tuntia meni taas illasta aikaa kun purin mittasin, mittasin ja hain ajoitusta sekä tietty kasasin. Keppiin jäi nyt ajoitukseksi imu auki 2.0mm ja pako 1.8mm. Aiemmin mittaamani pako määrät ovat päin pyllyä mitattuja. Joten ne pitää unohtaa.

Tein bilkooman massalevystä, ohuemmasta kuin korkki uuden tiivisteen ketjukopan ja öp väliin. Pohja on tainnut taipua kun sitä pelkällä liimalla viimeeksi tiivistin. Nyt massalevyn kera ei hihnapyörää meinannut paikalleen saada ja koppa oli selvästi liian ylhäällä. Painatin sitä alaspäin siten että hihnapyörä lumpsahti paikalleen ja edelleen painanattaen kiristin pultteja.

Starttasin. Prötää, ampuu imusarjaan ja käy ehkä kahdella. Oli jäänyt toisen suuttimen töpseli irti. Sen kiinnittämisen jälkeen käy neljällä mutta prötää aivan mielettömästi. Ei kierrä yhtään mihinkään ja muutenkin tärisee ja kaikkea sellasta ihan mielettömästi. Silti pakonuotti uhoaa reilusti.

Jätän käyntikokeilut ja meen tsiigaa tilannetta konehuoneeseen. Huomaan että asfaltilla on ruokalautasen verran öljyä. Tekemäni tiiviste ei vuoda, stefa vuotaa eli kopan sijainti eio kohdalla.

Nyt on aivan siinä kiikun kakun että Viivin tarina ainakin tältäkesältä on tässä. Jos nokan 3.1mm ajotuksella käyntiä on yli 1500rpm vain, eikä silloinkaan toimi kaikki ruiskussa kaikki funktiot järjellisesti. Niin ettei mulla ole nyt käsillä hyvin oudoksi (lue väärin) hiottu keppi ja joku vika tullut ruiskuun yhtäaikaisesti.

[SamiK]

Kahtena iltana tässä on nyt painittu Viivin kanssa. Eilen meni stefa kampuran etupäästä mäsäksi ja öljyä pissi ulos norona heti kun kone käynnisty. Paloi hermo ihan kunnolla. Eilen kysyin jenkkilästä että onko mulla ruiskussa nyt vikaa vai mikä ihme on. Sieltä tuli vinkki että saattaa olla synkkaus häiriö että kokeile tätä ja tota. No tänää kesken muiden työpäivän sniikkaan parkkikselle syöttämään uudet arvot ja täräytän muutamaksi sekunniksi käyntiin. Kuullosti siltä että nyt kävisi neljällä. Öljyä lappaa siihjen malliin ulos että yli 20s ei parane käyttää. Otin kuitenkin yhden tulpan ylös että vaihdan ne samalla. Huomasin että 1 sylinterin pakokosarjan pätkä oli lämmin. Seosmittaritkin näytti molemmissa pyttypareissa paksua seosta.

Alkuillasta painuin taas aurinkoon tekemään autoa. Jakoketjukoppa taas kerran pois. Öljyä oli tekemäni tiivisteen väärällä puolellakin. Stefa tuntui todella löysälle hihnapyörään joten en enää pakitellut vaan menin penkomaan miljoonalaatikkoa. Sieltäpä löytyikin 1kpl sniidusti liian isolla ulkohalkaisijalla oleva stefa mikä on aika tiukkakin vielä hihnapyörään. Pyörässä on mun aikana ollut aina aika reipas ura joten tiukka tiiviste ei haittaa ollenkaan jos satun sen puristamaan koppaan samaan paikkaan. Prässään uuden stefan koppaan lähes suoraan. Tuurnalla oikaisen sen enemmän suoraksi. Pesasen rätillä ja bräkyllä tekemäni tiivisteen pinnalta öljyt pois ja putsaan toki muualta liimajämät. Öljypohjassa on liimajämiä nyt hiukan mutta sille ei voi mitään. Tippa vag mustaa liimaa tiivisteen pintaan ja kansi paikalleen niin ikään liiman kera. Tälläkertaa keskitin sen hihnapyörällä eli stefalla kuten aiemminkin. Olin avannut öljypohjan lohkonpuoleiset ekat pultit myös joten se pääsi antamaan hiukan periksi. Vaihtelin sytytystulpat varmuuden välttämiseksi. Kone kun on nyt käynyt pävi niin paljon tässä.

Sitten vaan käyntiin. Kone prötää aikansa ja kun lambdat näyttää seosta niin prötäyksen syy löytyy. Seos on aivan tapissaan paksulla. Eikun kartasta pois sopivasti ja suhteutan siihen muualta. Kun kone lämpiää niin haen tyhjäkäyntinopeutta paremmaksi. Lähen ajelee ja huomaa heti että kaikki 3 polttoaineeseen liittyvää karttaa saa hankaa alusta asti uudelleen. Nyin ja rynkytän ja putputan pois liikennevalo sekamelskasta sivutielle ja alan hankaamaan. Saan senverta sitä tehtyä ekan tunnin aikana että 60kmh asti se on ajolleen sinneppäin. Samalla kun pysäytän dösäreille vähän väliä, tarkastan vuotoja mitä ei ole.

Ajelen logiin ruiskun läppärunko tilaa varten arvoja muistiin ja otan sen käyttöön. Moottorissa on vielä ihan ookoo määrä käytettävää alipainetta joten sillä saa polttoainesäätöön hienosti lisää resoluutiota.

Ajelen parituntia putkeen. Ulkona on +25 vaikka aurinko ei paista. Pidän koneen melkein kokoajan käynnissä. Flekti menee päälle ja pois kuten kuuluu ja lämmöt pysyy siellä missä kuuluu. Mainiota.Tästä on hyvä jatkaa. Nokkakeppi uhoaa ihan reilusti. Mutta toistaiseksi tunne on että teho tais hiukan vähentyä. En ole vielä ajanut edes puolella kaasulla joten paha sanoa.

Loppupeleissä oli ongelmana vaatimattomasti nokkakortin pielessä oleva ajoitus arvo. Tai ainakin huomattavasti rankka ajoitus, vuotava stefa ja öljypohjan tiiviste sekä ruiskun astukset kun nokan asentotunnistimen hampaan sijainti verrattuna kampiakseliin oli muuttunut ilmeisesti liikaa. Vaikka se on ilmoitetun alueen sisällä.


Niin ja rempan yhteydessä startti on alkanut pyörittämään moottoria vihaisesti. Yli 100rpm kovempaa.

[vivamanTT]

Noniin, hyvä hyvä

[SamiK]

Ilta-ajelulta.

[Mc_Viima]

noniin, vastusti mutta niin vain taas selvitit onkelmat

[SamiK]

Vastusti kyllä ja lujaa. Nyt olen ajellut tankillisen säätöajoa. Säädöt alkaa löytymääm aika pitkälti. Nokan vaihto teki juuri sen mitä halusinkin. Voimaa on saman tai lähes samanverran. Mutta seoksen ryöstelyn määrä on vähentynyt isolla kädellä. Samalla venttiilivälykset ovat vakion tasolla. Voimaa on silleen hyvin läsnä että normaali ajossa ei kaasuläppiä yleensä tarvii raottaa enempää kuin 30%. Alle 30% avautumalla mennään jo vaikka 120kmh. Kiinnitin huomiota jo ennen kepin vaihtoa että kun ajelee 0-60kmh ja 80kmh osittain niin huohotuksen käryä ei tule sisään oikeastaan yhtään. 80 se alkaa tulla. Muttakun antaa vaikka puolikaasua mailaa niin sitten huohotus vasta haiseekin. Heräsi ajatus että öljytikusta puskis ylipainetta pihalle. Kone kun oli kuiva ja suht puhdas niin nyt tuossa kun ajoin säätöjä sisään 3500-5000rpm alueella niin sehän haisee hyttiin ihan reilusti jos ikkunat ovat auki. Ajelun jälkeen kurkin vuotoja ja selvähän se oli. Öljytikun alapuolella märkää. Myös jakoketukopan alapulella märkää. Sekin vaikuttaisi tulevan vasta taistelukierroksilla. Eli orkkis huohotus korkin läpi ei riitä. Siitä lähtee se 10mm letku pönttöön josta 10mm letku auton alle. Täytyy siihen keksiä jotain.

[tuomee]